Tänään kun Kimmon tunneilla käytiin läpi kulunutta Tolu-aikaa, piti oikein miettimällä miettiä mitä kaikkea tämä aika onkaan kätkenyt sisäänsä. Niin paljon ja niin monenlaista. Siihen kun lisää oman hektisen arjen, tuntuu että kaikki unohtuu kun pään kääntää ja pitää olla valmiina imemään uutta. Onneksi on valokuvia ja tämä (nämä) blogi(t) joista palautella mieleen.
Päällimmäisenä kuitenkin hyvä, onnistunut ja riemuisa mieli kaikesta mitä tänä aikana on tehty. Koko opiskeluaika mutta varsinkin luovalle ihmiselle tämä kevät on tehnyt ihmeitä, tänään pienryhmissä keskustellessa sain kuulla myös toisten näkevän saman. Monien "vakavien" vuosien jälkeen taas se sisäinen lapsi uskaltaa tulla esiin ja hyppääminen hullutteluun onnituu! :) Kiitos siitä kaikille jotka on haastanut ja tsempannut.
Menneisiin viikkoihin on mahtunut Taitaja9-kisat joihin pääsimme osallistumaan joukkueiden huolehtijoina suoritusten välisinä aikoina sekä valmistelu ja loppusiivouksiin.
Toiminnallisten juttujen lisäksi luokassakin on istuttu ja kirjoiteltu ylös tärkeitä asioita.
Johannan tanssitunneilla erilaisia esityksiä ja liikkumisharjoituksia tehtiin salissa ja ulkona.
Saimme myös kutsua vieraiksemme vanhempia ihmisiä, osa entisiä opiston opiskelijoita. Mietimme toiminnan ja ohjaamisen ikääntyvien kanssa työskentelyn näkökulmasta, millaisia toimintoja, kuinka paljon liikkumista ja esteettömyyttä.
Vieraita saapui vajaa 30 henkeä ja meillä oli mukava aamupäivä yhdessä. Vastaanotimme vieraat vanhassa kotiluokassa (jonne on vähän ollut ikävä) 111 ja ensimmäinen työskentely, ensivaikutelmaleikki ARVAA KUMPI? oli siellä. Jakaannuimme kolmeen ryhmään joissa sitten kiersimme toimintapisteet: musiikki (soittamista ja äänen tuottamista), tanssi (huivitanssia ja pientä liikuntaa), kädentaidot (voimavarakilpi) sekä päivän päätti bingo hyvinen palkintoineen.
Pääsimme myös maskiluokkaan kokeilemaan ja oppimaan kasvojen - ja käsien hoidosta, näitä voimme esimerkiksi ikäihmisten kanssa käyttää, meikkauksesta ja kasvomaalauksesta.
Tänään koimme vielä aika ison haasteen kun pääsimme esiintymään oikein rekvisiittojen kanssa ryhmissä omalle luokallemme sekä pienelle vierasjoukolle. :D
Aiheena oli klassikkosatu.... meidän ryhmä päätyi Hannuun ja Kerttuun ja aikamme sitä makusteltuamme muovasimme sen tähän päivään ja tämän ajan kuvaan sopivaksi. Äitipuoli käytti rahaa omaan juhlintaansa ja juomiseensa, isä oli vailla työtä, lapsilla nälkä kun rahaa ei ollut juurikaan. Lapset ajautuu epäilyttävään touhuun josta onneksi etsivä nuorisotyö heidät löytää ja kotiolotkin paranee äitipuolen käytyä Minnesotahoidossa ja isä sai töitä.
Todella vauhdikas, mielenkiintoinen ja monipuolinen kevät takana! :) Näitä opittuja ja koettuja asioita pitää vielä rauhassa mutustella ja uskon että oppimista tapahtuu vielä myöhemminkin näihin muistoihin palaillessa.
